Kout fizi ka fè siwawa atè Matnik

Rubrique

   Ki sa ka woulé asou ti tet zépeng lan yo ka kriyé Matnik la dépi yonndé tan ? Ou sé di nou anni vini dekdek toubannman dépi zafè kovid-la chapé-tonbé anlè zékal-tet nou.

   Chak mwa ki pasé, an moun ka trapé lanmò'y davwè yo ba'y an kout fizi ! Ek vakabonnajri-tala pa ka woulé anni ki Fodfwans men toupatou. Tout koté atravè péyi-a. Ki Gran-Riviè ki Sent-Lis ki Lawviè-Salé kisasayésa... Asiparé sé an zafè règlèman kont ant trafitjè ladwog, men asiré-pa-pétet dwet ni plis bagay dèyè sa tou. Lè nou fè tan katjilé, nou ka dékouvè an bagay ki grav kité grav ka alé : dé sèten moun adopté an konpowtasion moudong toubannman. Pou an kout-zié antravè, pou an ti pawol, pou an ti rankont loto, pou nenpot ki bagay, yo pa ka pwan tan diskité, yo ka anni ralé fizi-yo déwò ek yo ka tiré konsidiré nou té ka viv adan tjek flim kowboy.

   Sitiasion-tala pa ka sanm sa ka djè terbolizé sé politsien-nou an. Yo tout la batjé adan an zafè éleksion ek yo ka plen tet-nou épi loto ki ni wo-parlè ek ki ka pasé adan tout lankongni péyi-a pou pwonmet nou bagay ki yo plis ki sav yo pé ké pé fè si janmen yo trapé pos dépité-a. Sa ka fet la sé jou-tala ka montré ki sistenm-lan éti nou ka viv adan'y lan rivé adan an chimen-koré. I bout, i pé pa fè an tjou-patat pou sa rabonni kondision éti maléré ka djoumbaté adan'y lan dépi omwens 50 lanné. 

   Oprimié-koumansman, sa té ka paret nou bel menm : nou té ké trapé menm dwa ek menm nivo rékolonmik ki moun an Fwans. Matinik té ké mofwazé adan an péyi ki dévlopé. Men, finaldikont-lan douvan zié-nou atjelman : an popilasion ki chiré, ki défwazé, ki pa sav ki chimen fok i batjé adan'y, an péyi ki trapé lakangrenn palakoz salopté klowdékòn-la ki Bétjé fè simen adan bitasion bannann. An jennes ka foutélikan andéwò davwè i simié viv an lot koté ki Matnik. Ek vakabon, malfentè, trafitjè ladwog asou an bò ek gwotjap ka détounen lajan alé-pou-viré asou an lot bò ka viv kò-yo sav yo sav ki ayen pé ké rivé yo.

   Yol-la yo ka kriyé Matnik la ped larel-li ! I ped lakat menm. Pli ta, pli tris... 

Connexion utilisateur

Commentaires récents

  • En cas de dissolution de l'Assemblée nationale, accepterons-nous une nouvelle fois que les négro-lepénistes martiniquais insultent notre histoire ?

    TROP LONG...

    Albè

    11/09/2025 - 09:33

    Un commentaire, a mon humble avis, ne peut pas égaler ou dépasser la taille de l'article qu'il co Lire la suite

  • Zot té ké kontan si 11 jwè lé Matinino té Blan ?

    NEG NI...

    Albè

    11/09/2025 - 09:30

    ...jôdi-jou tout kalté posibilité pou fè gran lékol ki atè an Fwans ki atè lé Zéta-Zini ! Lire la suite

  • En cas de dissolution de l'Assemblée nationale, accepterons-nous une nouvelle fois que les négro-lepénistes martiniquais insultent notre histoire ?

    L’extrême-droite française d’aujourd'hui...

    Frédéric C.

    10/09/2025 - 20:14

    ...est très habile. Lire la suite

  • Zot té ké kontan si 11 jwè lé Matinino té Blan ?

    Dot kèsion

    Douvan Douvan

    10/09/2025 - 11:36

    Dènié kèsion-an ka ba nou an lanmen pou réponn sé dé-tala avan'y lan.

    Lire la suite
  • Aucun pays ne se rétrécit volontairement !

    AUCUNEMENT !

    Albè

    06/09/2025 - 18:34

    Il y a eu, dès la fin du 19è siècle, un mouvement de revendication autonomiste dans quasiment tou Lire la suite